Seurasin kutsumustani…

Jos olet kulkenut kanssani jo pidempään, tiedät, että olen toisen sukupolven organisaatiokonsultti. Äitini on Leenamaija Otala, osaamisen johtamisen kärkiasiantuntijoita maassamme ja aikanaan myös Euroopan tasolla. En ollut ajatellut hänen jalan jälkiään kulkea, mutta niin vain sitten Lauri Järvilehto puhui minut pökerryksiin, ja perustimme Filosofian Akatemia -nimisen valmennustalon vuonna 2009.

Minusta tuli paraatiesimerkki sisäisen motivaation teoriasta käytännössä. Huomasin, miten paljon osasin asioita - sekä sisältöä ja teoriaa että konsultointi/valmennustalon liiketoiminaa - ikään kuin Äidin maidosta oppineena. Tuntui hyvältä pystyä palvelemaan Filosofian Akatemiaa ja sen asiakkaita - minusta ja piilossa olleesta osaamisestani olikin hirveästi hyötyä! Nautin onnistumisen kokemuksista ja kehityin lisää. Löysin oman ääneni ja koin vahvaa autonomiaa työssäni. Sisäisen motivaation kehä autonomia, kyvykkyys, yhteys - tai vapaus, virtaus, vastuu, kuten me niitä Filosofian Akatemialla nimitimme - pyöri vinhaa vauhtia.

Kun etsin itselleni seuraajan Filosofian Akatemian toimitusjohtajan tehtävään, oli minulla edessä valinta: hakeako johtajapestiä jonkun toisen organisaatiosta vai heittäytyäkö asiantuntijauralle? Valinta oli suhteellisen helppo: minä rakastan oppimista, ymmärtämistä, konseptoimista, esiintymistä ja konsultointia. Lisäksi ajattelen, että olen hiukan liian taiteilijamainen perinteisempään organisaatioon. Heittäydyin itsenäisen asiantuntijan polulle.

Hairahdus —-?

Eräällä lounaalla kuitenkin innostuin (toistuva rakenne elämässäni) toisesta asiasta. Henkilöstökyselyohjelmistoa kehittävän Vibemetricsin toimitusjohtaja ryhtyi houkuttelemaan minua mukaansa. Ajatuksena oli, että voisimme rakentaa henkilöstökyselyistä ponnistavan ohjelmiston, joka tekisi kaikkea sitä, mistä olisin puhunut vuosia: se vahvistaisi työyhteisön osallisuutta ja sisäistä motivaatiota, tiedon läpinäkyvyyttä, tukisi itseohjautuvuutta ja ohjaisi tiimit ja yksiköt kehittymään ja kehittämään. Jokaisen konsultin haave lienee pystyä skaalaamaan itsensä, ja minäkin lähdin tähän haaveeseen mukaan.

Kuljin Vibemetricsin matkassa 2,5 vuotta ja kehitimme ohjelmistoon juuri näitä ominaisuuksia. Oli huumaavaa ajatella, että voin vaikuttaa yli 100 000 käyttäjän arkeen palvelun kautta joka päivä. Jopa kommunikoida heille palvelusta lähtevien viestien kautta.

Työ tapahtui kuitenkin poissa asiakkaista. Naputin konetta ja kuvittelin työni vaikuttavuutta. Kuvitelmat kävivät kuukausi kuukaudelta haaleammiksi ja sieluuni hiipi kova kaipuu.

Korjausliike

Juttelimme asiasta Vibemetricsin toimitusjohtajan, Mikko Ruokojoen kanssa avoimesti ja kuukausien ajan. Lopulta päädyimme siihen, että jätän Vibemetricsin ja palaan koko päiväiseksi konsultiksi ja valmentajaksi.

Näin tapahtui. Työsuhteeni ja viralliset sitoumukseni Vibemetricsissä päättyivät vappuna 2025.

Tuntuu hyvältä.

Harmittaako, että käytin 2,5 vuotta muuhun? Ei todellakaan! Olen oppinut valtavan paljon ohjelmistokehityksestä ja SaaS-liiketoiminnan rakentamisesta. Olen tutustunut uusiin ihmisiin ja uusiin organisaatioihin. Olen tutustunut start up -elämään, tutustunut Suomen start-up verkostoon ja opetellut pitchaamaan. Ymmärrän koodarin mielenmaisemaa aiempaa paremmin. Sain olla mukana kehittämässä tekoälyn käyttöönottoa aivan etulinjassa Suomessa.

Kuvassa onnellinen konsultti :)

Mitä nyt?

Ei oikeastaan mitään. Olen jo perillä.

Uutta on kuitenkin tulossa. Kerron heti kun saan uuden firman nettisivut jonkinmoiseen kuntoon :)